Turkmenistan

Turkmenistan
Türkmenistan
Turkmenistanin lippu Turkmenistanin vaakuna
lippu vaakuna

LocationTurkmenistan.svg

Valtiomuoto tasavalta

presidentti Gurbanguly Berdimuhamedow

Pääkaupunki Ašgabat (763 537 as.)
37°58′N, 58°20′E

Muita kaupunkeja Türkmenabat (232 158 as.),
Daşoguz (209 087 as.)

Pinta-ala
– yhteensä 488 100 [1] km² ( sijalla 52)
– josta sisävesiä ei merkittävästi

Väkiluku ( 2010) 5 171 943 [1] ( sijalla 115)
–  väestötiheys 9,4 / km²
– väestönkasvu 1,14 [1] % ( 2010)

Viralliset kielet turkmeeni

Valuutta manat ( TMT)

BKT
– yhteensä 55 160 milj. USD [1] ( sijalla 102)
– per asukas 9 700 USD

HDI ( 2014) 0,698 [2] ( sijalla 109)

Elinkeinorakenne (BKT:sta)
–  maatalous 10,1 [1] %
–  teollisuus 30,5 [1] %
–  palvelut 59,4 [1] %

Aikavyöhyke UTC+5
– kesäaika ei käytössä

Itsenäisyys
 – Neuvostoliitosta

27. lokakuuta 1991

Lyhenne TM

–  ajoneuvot: TM
–  lentokoneet: EZ

Kansainvälinen
suuntanumero
+993

Motto ei ole

Kansallislaulu Garaşsyz, Bitarap, Türkmenistanyň Döwlet Gimni

Turkmenistan ( turkmeeniksi Türkmenistan, ” turkmeenien maa”, käytetään joskus epävirallista muotoa Turkmenia) on valtio Keski-Aasiassa. Sen rajanaapurit ovat Afganistan, Iran, Kazakstan ja Uzbekistan. Turkmenistanilla on lisäksi rantaviivaa Kaspianmerelle, muttei suoraa yhteyttä yhteenkään varsinaiseen mereen.

Valtaosa Turkmenistanista on aavikkoa. Siellä on kuitenkin kasvatettu puuvillaa ja vehnää keinokastelun turvin. Maassa on öljyä ja maakaasua, jonka viennin Iraniin ja Kiinaan uusia kaasuputkia pitkin toivotaan parantavan taloustilannetta.

Turkmenistan on yksi maailman eristäytyneimmistä maista, ja se tunnetaan etenkin heikosta ihmisoikeustilanteestaan. Maan elinikäisen presidentin Saparmurat Nijazovin kuolema on joissain määrin vähentänyt henkilökulttia ja eristystä, mutta silti maassa on yhä ankaria rajoituksia etenkin uskonnon- ja lehdistönvapaudessa.

Maan 5,2 miljoonasta asukkaasta lähes 89 prosenttia on islaminuskoisia.

Historia

Turkmenistanista on löydetty hyvin vanhoja merkkejä jokivarsien ja jokisuiston keidasviljelyn kehityksestä. Murgabjoen suistossa on merkkejä viljelystä yli seitsemäntuhannen vuoden takaa ja pronssikautinen hautausmaa ajalta kolmetuhatta vuotta eaa. Ašgabatin lähistöllä on merkittäviä arkeologisia kohteita, ja esimerkiksi Änewssa on jäänteitä pronssikauden Anaun kulttuurista. Nisasta ovat löytyneet Parthian kuninkaanlinnan rauniot noin ajalta 200 eaa. [3]

Turkmenistan oli 500-luvulla persialaisen hallitsijasuvun alaisuudessa. Islam rantautui maahan 600-luvulla. Turkmeenit saapuivat vasta 1000-luvulla. [4] Tšingis-kaani valtasi alueen 1200-luvulla. Turkmenistan on osa laajaa historiallista turkinsukuisten kansojen asuttamaa Turkestanin aluetta Keski-Aasiassa. [5] Mongolien levittäytyessä alueelle turkinsukuiset kansat joutuivat siirtymään, ja näin syntyi uusia heimoja ja ryhmittymiä. [6]

Uzbekkien ja persialaisten kronikoiden mukaan 1500-luvulta 1700-luvulle turkmeenit tekivät ryöstöretkiä naapuriheimojen alueille ja sekaantuivat näiden poliittisiin vehkeilyihin. Suurin osa turkmeeneista oli kahden uzbekkien kaanikunnan, Hivan ja Buharan alaisia. Kaanit ja uzbekkiruhtinaat värväsivät turkmeenisotilaita keskinäisiin kiistoihinsa. Niinpä turkmeenit asettuivat vähitellen asumaan lähemmäs kaanikuntien keskuspaikkoja. [6]

Turkmenistan liitettiin Venäjän keisarikuntaan vuosien 1865 ja 1885 välillä. Alueesta muodostettiin Turkmenistanin sosialistinen neuvostotasavalta vuonna 1924, ja se liittyi Neuvostoliittoon seuraavana vuonna. Neuvostoaikana turkmeenit luopuivat paimentolaiselämästä, ja paikallisia tapoja ja kulttuuria yritettiin muuttaa yleisneuvostoliittolaisempaan suuntaan. Teollistuminen alkoi, ja paljon venäläisiä muutti alueen kaupunkeihin. [7] Neuvostoliiton hajotessa Turkmenistan itsenäistyi 27. lokakuuta 1991. [8]

Itsenäistä Turkmenistania hallitsi yli viisitoista vuotta Saparmurat Nijazov, joka tunnettiin omalaatuisena diktaattorina. Hän aloitti uransa neuvostotasavallan puoluejohtajana 1985 ja oli maan presidentti vuodesta 1991 kuolemaansa 2006 asti. Turkmeenien isän, Türkmenbaşy, arvonimen ottanut Nijazov piti maassa absoluuttista valtaa, eikä oppositiota hyväksytty. Presidentin ympärille on luotu henkilökultti, ja hänen kasvonsa löytyvät kaikkialta Turkmenistanista, seteleistä vodkapullojen etiketteihin. Parlamentti julisti hänet 2002 elinikäiseksi presidentiksi. Nijazov kuoli 21. joulukuuta 2006 sydänkohtaukseen nimittämättä itselleen seuraajaa. Perustuslain mukainen presidentin sijainen, Khalk Maskhalatin varapuhemies Öwezgeldi Ataýew pidätettiin ja maan väliaikaiseksi presidentiksi nimitettiin varapääministeri Gurbanguly Berdimuhamedow, joka voitti presidentinvaalit helmikuussa 2007. Vaaleissa ei ollut opposition ehdokkaita. [9]

Muilla kielillä
адыгабзэ: Туркменистан
Адыгэбзэ: Тыркуменистэн
Afrikaans: Turkmenistan
Alemannisch: Turkmenistan
Ænglisc: Turcmenistan
العربية: تركمانستان
aragonés: Turkmenistán
arpetan: Turcmènistan
asturianu: Turkmenistán
azərbaycanca: Türkmənistan
Bahasa Indonesia: Turkmenistan
Bahasa Melayu: Turkmenistan
Bân-lâm-gú: Turkmenistan
Basa Jawa: Turkménistan
Basa Sunda: Turkménistan
башҡортса: Төркмәнстан
Baso Minangkabau: Turkmenistan
беларуская: Туркменістан
беларуская (тарашкевіца)‎: Туркмэністан
Bikol Central: Turkmenistan
Boarisch: Tuakmenien
bosanski: Turkmenistan
brezhoneg: Turkmenistan
ᨅᨔ ᨕᨘᨁᨗ: Turkmenistan
български: Туркменистан
català: Turkmenistan
Cebuano: Turkmenistan
Чӑвашла: Туркменистан
čeština: Turkmenistán
Chavacano de Zamboanga: Turkmenistan
chiShona: Turkmenistan
chiTumbuka: Turkmenistan
Cymraeg: Tyrcmenistan
davvisámegiella: Turkmenistan
Deutsch: Turkmenistan
ދިވެހިބަސް: ތުރުކުމެނިސްތާން
dolnoserbski: Turkmeńska
Dorerin Naoero: Turkmenistan
Ελληνικά: Τουρκμενιστάν
English: Turkmenistan
español: Turkmenistán
Esperanto: Turkmenio
estremeñu: Turkmenistán
euskara: Turkmenistan
eʋegbe: Turkmenistan
فارسی: ترکمنستان
Fiji Hindi: Turkmenistan
føroyskt: Turkmenistan
français: Turkménistan
Gàidhlig: Turcmanastàn
Gĩkũyũ: Turkmenistan
गोंयची कोंकणी / Gõychi Konknni: तुर्कमेनिस्तान
客家語/Hak-kâ-ngî: Turkmenistan
хальмг: Йомудин Орн
Հայերեն: Թուրքմենստան
hornjoserbsce: Turkmenistan
hrvatski: Turkmenistan
Ilokano: Turkmenistan
বিষ্ণুপ্রিয়া মণিপুরী: তুর্কমেনিস্তান
interlingua: Turkmenistan
Interlingue: Turkmenistan
íslenska: Túrkmenistan
italiano: Turkmenistan
Kapampangan: Turkmenistan
ქართული: თურქმენეთი
kaszëbsczi: Turkmenistan
қазақша: Түрікменстан
kernowek: Pow Turkmen
Kinyarwanda: Turukimenisitani
Кыргызча: Түркмөнстан
Kiswahili: Turkmenistan
Kreyòl ayisyen: Tirkmenistan
Kurdî: Tirkmenistan
Ladino: Turkmenistan
Latina: Turcomannia
لۊری شومالی: تورکأمأنئستان
latviešu: Turkmenistāna
Lëtzebuergesch: Turkmenistan
lietuvių: Turkmėnija
Ligure: Turkmenistan
Limburgs: Turkmenistan
lingála: Turkmenistáni
Livvinkarjala: Turkmenistuanu
lumbaart: Turkmenistan
македонски: Туркменистан
მარგალური: თურქმენეთი
مازِرونی: ترکمونستون
Mìng-dĕ̤ng-ngṳ̄: Turkmenistan
Nāhuatl: Turcmenistan
Nederlands: Turkmenistan
नेपाल भाषा: तर्कमेनिस्तान
нохчийн: Туркмени
Nordfriisk: Turkmenistan
Norfuk / Pitkern: Terkmenistaan
norsk nynorsk: Turkmenistan
Novial: Turkmenistan
occitan: Turcmenistan
олык марий: Туркменистан
oʻzbekcha/ўзбекча: Turkmaniston
پنجابی: ترکمانستان
Papiamentu: Turkmenistan
ភាសាខ្មែរ: តួរមិនីស្ថាន
Piemontèis: Turkmenistan
Plattdüütsch: Turkmenistan
polski: Turkmenistan
português: Turquemenistão
Qaraqalpaqsha: Tu'rkmenistan
qırımtatarca: Türkmenistan
română: Turkmenistan
Runa Simi: Turkminsuyu
русский: Туркмения
русиньскый: Туркменістан
саха тыла: Түркменистаан
संस्कृतम्: तुर्कमिनिस्थान
sicilianu: Turkmenistan
Simple English: Turkmenistan
SiSwati: IThumekhi
slovenčina: Turkménsko
slovenščina: Turkmenistan
ślůnski: Turkmyńistan
Soomaaliga: Turkmenistan
српски / srpski: Туркменистан
srpskohrvatski / српскохрватски: Turkmenistan
svenska: Turkmenistan
Tagalog: Turkmenistan
татарча/tatarça: Төрекмәнстан
Tiếng Việt: Turkmenistan
Türkçe: Türkmenistan
Türkmençe: Türkmenistan
удмурт: Туркмения
українська: Туркменістан
ئۇيغۇرچە / Uyghurche: تۈركمەنىستان
vepsän kel’: Turkmenistan
Volapük: Turkmenän
West-Vlams: Turkmenistan
Winaray: Turkmenistan
粵語: 土庫曼
Zeêuws: Toerkmenistan
žemaitėška: Torkmienėstans
Kabɩyɛ: Turkimenistanɩ