Rengashaarniska

Jäljitelmä vuoden 175 jaa. pohjoisen provinssin roomalaisen sotilaan asusta varusteineen. Sotilas kantaa rengashaarniskaa.
Yksityiskohta rengashaarniskasta. Kudos on n.k. "neljä rengasta yhteen". Toisen vuosisadan jaa. asun jäljitelmä.

Rengashaarniska (tai silmukkapanssari) on haarniska, joka koostuu pienistä yhteen punotuista ja kiinni niitatuista metallirenkaista. Sitä käytettiin Euroopassa antiikin aikaan ja keskiajalla.

Historia

Rengashaarniska keksittiin antiikin aikaan joskus ensimmäisellä vuosituhannella eaa., mutta on epäselvää ketkä sitä ensiksi käyttivät. Varhaisimmat löydöt ovat 400-luvulta eaa. skyyttalaisesta haudasta. Tanskassa Hjortspringin suolöydön rengashaarniskat ajoittuvat 300-luvulle eaa. Rooman imperiumi törmäsi rengashaarniskoihin kohdatessaan etruskeja ja gallialaisia. Rooman armeija otti varusteen käyttöön nimellä lorica hamata. Legioonalaiset kantoivat rengashaarniskaa, kunnes ensimmäisellä vuosisadalla jaa. sen väliaikaisesti syrjäytti kuuluisa metallivanteista koottu lorica segmentata. Rooman armeijan Auxilia-joukot, ratsuväki ja joskus legioonalaisetkin käyttivät rengashaarniskaa tämän jälkeenkin. Kuitenkin 200-luvulla jaa. Rooman valtakunnan heiketessä ja köyhtyessä halvempi rengaspanssari syrjäytti lorica segmentatan. Kreikaksi rengashaarniska tunnetaan nimellä katafraktes, läpinivottu; tästä raskaan, haarniskoidun ratsuväen nimi katafrakti.

Rengashaarniska säilyi käytössä myös ns. pimeällä keskiajalla, joskin sen valmistus oli hyvin kallista. Karolingisella ajalla rengaspaita saattoi maksaa yhtä paljon kuin maatila. Rengashaarniska oli kuitenkin käytännössä tuhoutumaton, ja haarniskat saattoivat periytyä vuosisatojen ajan isältä pojalle. Koska kuitenkin uusia haarniskoita valmistettiin jatkuvasti, niiden lukumäärät lisääntyivät vuosisatojen saatossa. Sydänkeskiajalle tultaessa myös metallurgia ja raudanvalmistus- ja muokkausmenetelmät kehittyivät, ja rengashaarniskan hinta laski. 1200-luvulla rengashaarniska oli jo jokamiehen varuste Keski-Euroopassa.

Rengashaarniskan käyttö oli yleistä keskiajan loppuun asti. 1300-luvulla levyhaarniska alkoi syrjäyttää rengashaarniskaa. Rengashaarniskaa nähtiin kuitenkin tämän jälkeenkin niiden yllä, joilla ei ollut varaa levyhaarniskaan. Koska rengashaarniska on käytännössä ikuinen ja se mukautuu käyttäjänsä ruumiinmuotoihin, monet vanhat haarniskat saattoivat periytyä isältä pojalle suvussa vuosisatojen ajan. Lisäksi rengashaarniskaa käytettiin yleisesti levyhaarniskan alla suojaamassa panssarilevyjen saumoja. Itä-Euroopassa ja Aasiassa rengashaarniska säilyi käytössä keskiajan jälkeenkin.

Muilla kielillä
العربية: زرد (درع)
asturianu: Cota de malla
Bahasa Indonesia: Zirah rantai
Bahasa Melayu: Baju zirah
беларуская: Кальчуга
български: Ризница
català: Ausberg
dansk: Ringbrynje
English: Chain mail
español: Cota de malla
فارسی: جوشن
français: Cotte de mailles
한국어: 쇄자갑
հայերեն: Օղազրահ
italiano: Cotta di maglia
қазақша: Аймауыт
Nederlands: Maliënkolder
日本語: 鎖帷子
norsk: Ringbrynje
polski: Kolczuga
português: Cota de malha
русский: Кольчуга
Simple English: Chain mail
slovenčina: Drôtená košeľa
српски / srpski: Верижњача
svenska: Ringväv
тоҷикӣ: Ҷавшан
Türkçe: Örme zincir
українська: Кольчуга
中文: 鎖子甲